Työn merkityksellisyyden kokemus tiimissä: Tutkimus paljastaa vaikuttavat tekijät ja tarjoaa muotoiluprosessin merkityksellisyyden edistämiseen

Työn merkityksellisyyden kokemus on monitahoinen käsite, joka liittyy yksilön kokemukseen ja arvostukseen työstään. Tämä käsite heijastaa sitä, mitä jokin merkitsee yksilölle ja miten hän tulkitsee ja liittää merkityksiä työhönsä. Vaikka merkityksellisyydestä on tehty paljon tutkimusta, ei ole yhtä konsensusta siitä, mitä merkityksellisyys tarkalleen tarkoittaa tai mitkä tekijät vaikuttavat siihen.

Nuoria henkilöitä yhteisen projektityön äärellä
Uutinen

Body

Uudessa maisteritutkielmassa tarkastellaan työn merkityksellisyyttä eri näkökulmista: yksilön, organisaation ja tiimin näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan ja ymmärtämään työn merkityksellisyyden kokemuksen muodostumista ja johtamista tiimitasolla. Tämän avulla voidaan saada tietoa siitä, mistä tekijöistä työn merkityksellisyys muodostuu ja miten sitä voidaan lisätä tiimissä.

Tutkimuksen viitekehyksenä hyödynnetään Guillenin (2021) kehittämää motivaatiokarttamallia, joka yhdistää Maslowin ja Herzbergin viitekehykset yhdeksi malliksi. Mallissa Maslowin kuvaamat alemman tason tarpeet, kuten fysiologiset tarpeet ja turvallisuuden tarpeet, sekä ylemmän tason sosiaaliset tarpeet nähdään ulkoisina motivaatiotekijöinä tai Herzbergin teorian mukaisesti "hygieniafaktoreina". Toisaalta Maslowin ylemmän tason tarpeet, kuten omantunnon arvo ja itsensä toteuttamisen tarpeet, ovat sisäisiä motivaatiotekijöitä Herzbergin mallista. Mallissa on huomioitava, että Maslowin teoriassa mainittu arvostus (esteem), voidaan ymmärtää maineena tai tunnustuksena muilta (esim. status, arvovalta), jotka kuuluisivat ulkoisiin motivaatiotekijöihin. Toisaalta arvostus voidaan käsittää myös itsetunnoksi eli omanarvontunnoksi (self-esteem), jolloin se kuuluisi sisäisiin motivaatiotekijöihin.

Guillen ehdottaakin, että mallia hyödynnettäessä arvostuksen tarpeita tarkastellaan kummastakin näkökulmasta. Matriisimuotoinen malli korvaa perinteisen pyramidin ja havainnollistaa, kuinka eri teoriat eivät ole vain yhteensopivia vaan myös toisiaan täydentäviä. Matriisin avulla nähdään, että jokainen Maslowin kuvaama tarpeiden taso voidaan tyydyttää joko ulkoisella tai sisäisellä tavalla, vaikka Maslow itse ei esittänyt tätä väitettä. Malli auttaa vertailemaan eri tutkijoiden teorioita ja arvioimaan niiden paikkansapitävyyttä alkuperäisiin motivaatioteorioihin peilaten. Suurin osa ammattikirjallisuudessa esiintyvistä motivaatioteorioista sopii hyvin matriisikehykseen ja auttaa näin rakentamaan yhtenäistä kuvaa työn merkityksellisyyteen vaikuttavista tekijöistä sekä hahmottamaan, miten erilaiset tarpeet ja motivaatiotekijät vaikuttavat työn merkityksellisyyden kokemukseen. Mallia voidaan hyödyntää myös yksilön omien motivaatiotekijöiden keräämiseen ja sen avulla voidaan tunnistaa, mitkä tekijät voivat edistää tai estää työn merkityksellisyyden kokemusta. (Guillen, 2021, 10-15).

Työn merkityksellisyyden kokemus tiimissä ja johtajuuden rooli työn merkityksellisyyden edistämisessä tiimissä
Tutkimuksen mukaan työn merkityksellisyyden kokemus tiimissä muodostuu pääasiassa ylemmän tason motivaatiotekijöistä, kuten organisaation merkityksellisyydestä, työtehtävien merkityksellisyydestä, vuorovaikutuksellisesta merkityksellisyydestä, yhteydestä suurempaan tarkoitukseen ja itse työn merkityksellisyydestä. Erityisesti tiimityön rooli työn merkityksellisyyden luomisessa korostuu tutkimuksessa. Tiimin jäsenten väliset suhteet, yhteistyö ja yhteinen tavoite edistävät työntekijöiden kokemusta työn merkityksellisyydestä. Tiimin sisäinen tuki, arvostus ja vuorovaikutus luovat ilmapiirin, jossa työntekijät voivat kokea työnsä merkitykselliseksi.

Johtamisen näkökulmasta tutkimustulokset vahvistavat aiempaa teoriapohjaa. Johtajuuden rooli on keskeinen työn merkityksellisyyden kokemuksen ja innostuksen luomisessa. Johtajilla on mahdollisuus vaikuttaa erilaisiin tekijöihin, jotka edistävät työn merkityksellisyyttä ja innostusta tiimissä. Tämä voidaan saavuttaa vahvistamalla ja rakentamalla seuraavia elementtejä:

  1. Yhteinen jaettu ymmärrys tiimin olemassaolon merkityksestä.
  2. Tiimin sosiaalisen identiteetin vahvistaminen.
  3. Yhteisten selkeiden tavoitteiden asettaminen organisaation missioon, visioon ja arvoihin perustuen.
  4. Positiivisen vuorovaikutuksen ja avoimen keskustelun ilmapiirin luominen.
  5. Arvostuksen, autonomian ja saavutusten huomioiminen.
  6. Työssä innostumisen ja osallistumisen tukeminen.

Tutkimus korostaa johtajuuden merkitystä merkityksellisen ja innostavan työympäristön luomisessa. Johtajien tulisi edistää yhteistä ymmärrystä työn merkityksellisyydestä, rohkaista vuorovaikutusta ja tarjota mahdollisuuksia tiimin jäsenten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Tehokas johtaminen, joka ottaa huomioon nämä tekijät, voi johtaa positiiviseen työilmapiiriin, sitoutuneisiin tiimiläisiin ja parempiin tuloksiin organisaatiossa.

Työn merkityksellisyyden luominen: Suunta kohti merkityksellisimpiä työympäristöjä
Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa työn merkityksellisyyden luomisesta eri näkökulmista – yksilön, tiimin ja organisaation tasolla. Organisaatiot voivat hyödyntää näitä tuloksia luodessaan työympäristöä, jossa työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi ja sitoutuvat siihen. Tämä puolestaan voi edistää työntekijöiden motivaatiota, tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tutkimuksen tuloksena muodostui myös yleinen tiimin työn merkityksellisyyden kokemuksen muotoilumalli. Malli ja prosessi on pyritty kuvaamaan yleisellä tasolla, jotta myös muut tiimit ja organisaatiot eri aloilla voivat hyödyntää sitä. Lopputuotoksena syntynyt prosessimalli tarjoaa selkeän viitekehyksen muille organisaatioille ja tiimeille, jotka haluavat kehittää työn merkityksellisyyden kokemusta omalla tiimitasollaan. Prosessimalli auttaa hahmottamaan eri vaiheita, toimenpiteitä ja lähestymistapoja työn merkityksellisyyden edistämiseksi tiimissä. Työn merkityksellisyyden ymmärtäminen niin yksilö- kuin tiimitasolla ja sen vaikutusten huomioon ottaminen on hyödyllistä mm. johtamisessa, henkilöstöhallinnossa, työhyvinvoinnin edistämisessä ja organisaatiokulttuurin kehittämisessä. Lisäksi tulokset voivat auttaa suunniteltaessa käytännön toimenpiteitä ja strategioita työn merkityksellisyyden tukemiseksi erilaisissa organisaatioissa ja tiimeissä.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työn merkityksellisyyden ymmärtäminen ja sen edistäminen ovat tärkeitä tekijöitä työhyvinvoinnin ja tehokkuuden kannalta. Tulevaisuuden tutkimuksessa on mahdollista syventää ymmärrystä työn merkityksellisyyden eri näkökulmista ja tutkia lisää keinoja, joilla työympäristöä voidaan suunnitella ja johtaa tukemaan työntekijöiden ja tiimien merkityksellisyyden kokemusta entistä paremmin. Tutkimus tarjoaa perustan jatkotutkimuksille sekä käytännön soveltamiselle organisaatioissa.

Yhteyshenkilö: Heidi Grönholm, heidi.gronholm(at)me.com

Lähteet:
Guillen, M. (2021). Motivation in Organisations: Searching for a Meaningful Work-Life Balance. New York: Routledge.

Ota yhteyttä
Johanna
Rajakangas-Tolsa
osaamisaluejohtaja
+358 294471177
johanna.rajakangas-tolsa@haaga-helia.fi